Merkantilismi

Merkantilismi

· vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty ja siirtomaiden lisääntyminen johtivat merkantilismiin

· itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikka, joka vallitsi 1600-1800-luvun alkuun

· tavoitteena lujittaa valtiota ja pitää vienti tuontia suurempana

· taustalla löytöretket, jotka vilkastuttivat kauppaa ja ohjasivat varoja hallitsijoille --> itsevaltius                   ja hallitsijat organisoivat hallintoa

· tuontia rajoitettiin tullein ja tuontikielloin

· saaduilla varoilla rahoitettiin sotia ja muita valtiollisia menoja

· oman tuotannon tukeminen ja vientituotteiden suosiminen

· seurauksena kova kilpailu siirtomaista ja valtioiden keskenäisen kilpailun koveneminen

· myönteisiä seurauksia olivat yhtenäisen talousalueen synty sekä teollisuuden ja kaupan

  kehittyminen  

                                                                 Imperialismi

• Imperialismi = Siirtomaiden taloudellista ja poliittista alistamista. 
• Imperialismi alkoi 1800-luvun loppupuolella. 
• Vaikka Iso-Britannian, Saksan, Ranskan ja Belgian raaka-aineet ja markkinat olisivat riittäneet, Eurooppa halusi lisää talouskasvua. Nämä maat jakoivat keskenään Kaakkois-Aasian, Intian ja Afrikan.
• Euroopan maat saivat näistä siirtomaista teollisuuteen tarvittavia raaka-aineita ja ruoka-aineita, kuten teetä, kahvia, sokeria, viljaa ja hedelmiä.
• Euroopan maiden etu aseellinen ylivoima ja kehittynyt tekniikka.
• Vaativat Afrikkalaiset ja Aasialaiset työskentelmään.
• Siirtomaakaudella siirtomaihin luotiin valtiollinen järjestelmä, joka mahdollisti koulujen ja sairaaloiden perustamisen sekä taloudellisen kehittymisen. Emämaiden ehdoilla ja emämaiden eduksi.
• 1960- luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistymään, mutta ovat silti riippuvaisia      emämaistaan nykyäänkin. 
• Entiset siirtomaat tuottavat nykyäänkin teollisuusraaka-aineita, joita myydään ulkomaille.

                                          Naisten asema teollistuvana aikana

-teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani

-naiset saivat työstään palkkaa, kuitenkin vain puolet miesten palkasta

-naiset työskentelivät mm. siivoojina, ompelijoina, keittäjinä, tarjoilijoina

-ajateltiin kuitenkin yhä, että naisen tulisi pysyä kotiäitinä

-naiset halusivat työelämään muuttaakseen perinteitä sekä nostaakseen taloudellista           itsenäisyyttä

-kouluttautuneet naiset alkoivat järjestäytyä ja vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamista

-naisasialiike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisen aseman epäkohtiin

-1848 pidettiin esimmäinen naisten epäkohtia käsittelevä kokous Yhdysvalloissa

-Suomi ensimmäinen maa Euroopassa, joka antoi äänioikeuden naisille v. 1906

-Englannissa taistelu naisten äänioikeuksista oli suffragettien harteilla

suffragetti= nimitys jota käytettiin Britanniassa naisten äänioikeutta vaativista naispuolisista     aktiiveista

                               Tuotanto tehostuu

• Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden kasvulle.

• Tämä johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.

• Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.

• Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallin kysynnän kasvuun.
Tästä seurasi muun muassa hyörylaivojen keksiminen.

• 1800-luvulla hyörykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.

• Rautatiestä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita.

Teollistumisen seurauksia

•        Maaseudun koneellistumisen jälkeen maailman väkiluku kasvoi ja ihmisiä alkoi muuttamaan                 paljon kaupunkeihin.
•          Kaupungeissa hygienia heikkoa ja työolosuhteet huonot.
•         Teollisuustuotteet halpenivat massatuotannon ansiosta àkäsityöläiset menettivät työpaikkansa.
•          Teollisuuskaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja teollisuusjätteet johdettiin jokiin à puhtaan           veden puute à taudit levisivät. Ilma saastui noesta à keuhkotauti yleinen kuolinsyy.
•          Sääty-yhteiskunta mureni varallisuuden merkityksen kasvaessa.
•          Syntyi ammattiyhdistyksiä ajamaan työläisten etuja.
•         Karl Marx kehitti sosialismin tavoitteenaan kapitalismin murentaminen ja työläisten vallankumous à lopulta kommunismi, jossa valtio omistaa maat ja tuotantovälineet.
•          Työväenpuolueet omaksuivat sosialismin perusideanaan.
• 
  

Löytöretkeilijöitä

Henrik Purjehtija aloitti Portugalilaisten löytöretkeilyn vuoden 1450 tienoilla purjehtimalla useasti Afrikan länsirannikolle.

Vasco Da Gama oli ensimmäinen henkilö, joka purjehti Afrikan ympäri Intiaan vuonna 1497.

Fra Mauro purjehti Kauko-Itään ja ryhtyi kartantekijäksi mullistaen kartanpiirtämisen taidon.

Kristoffer Kolumbus oli kotoisin Genovasta, Italiasta. Hän löysi Amerikan, vaikka oli etsimässä Intiaa. Purjehdus tapahtui vuonna 1492.

Bartolomeu Dias purjehti ensimmäisenä Afrikan eteläisimmän pisteen, Hyväntoivonniemen ympäri.

Fernão De Magalhãesin oli kotoisin Portugalista. Hänen laivastonsa purjehti ensimmäisinä lännestä Aasiaan. Hän kuoli Filippiineillä, mutta osa hänen miehistöstään pääsi purjehtimaan maailman ympäri palatessaan Eurooppaan 1522.

Amerigo Vespucci oli italialainen. Hän purjehti useasti Keski-Amerikkaan vuoden 1500 tienoilla.

HI1 dokumenttitehtävä

1.a) Rutto levisi kauppayhteyksien mukana Aasiasta Krimin nemimaalle, josta jatkoi leviämistään Italian ja Länsi-Euroopan kautta Luoteis-Eurooppaan.

1.b) Eurooppalaisista noin joka kolmas kuoli ruttoon. Sairaita välteltiin. Juutalaisia alettiin epäillä ruton levittämisestä, sillä heeivät juurikaan sairastuneet ruttoon hyvän hygienian ansiosta.

2.a) Ruton aiheuttaa taivaankappaleiden vaikutus tai Jumalan viha. Rutto oli riehunut muutama vuosi sitten Kauko-Aasiassa. Sieltä se levisi Eurooppaan ja Firenzen kaupunkiin. Firenzessä oli nimitetty virkamiehiä, katujen siisteys pidettiin tyydyttävänä ja kaikki mikä aiheutti ruttoa, poistettiin.

2.b) Rutto aiheutti Euroopan kaupunkien taantumista, työvoimapulaa ja hintojen laskua.

3. Maailman väkiluku nousi tasaisesti vuoteen 1200 asti, jolloin Kiinan väkiluku alkoi laski 115 miljoonasta n. 80 miljoonaan mutta muun maailman väestönkasvu piti koko maailman väestön tasaisena. 1300-luvun puolessa välissä musta surma tavoitti Euroopan ja väestömäärä alkoi laskea dramaattisesti Euroopassa vaikuttaen koko maailman populaatioon. 1400-luvulla alkoi tasainen kasvu koko maailman väkiluvussa, 1700-luvun alussa maailmassa oli jo n.600 miljonaa asukasta.

5. Naisen asema avioparin omaisuuteen koettiin niin pieneksi, että heidän oikeuksiaan enää mainittu asiakirjoissa. Nainen koettiin myös säädystä riippumatta vain naimisiin odottavana jonkun miehen tyttärenä. Kotona naisilla oli kuitenkin suuri valta. He hoitivat kotia ja lääkitsivät lapsia yrteillä.
Nainen saattoi vaikuttaa miehensä kautta lastensa opiskelupaikkaan sekä tukea tätä urallaan.
       Ainoastaan leskeksi jäätyään nainen oli itsenäinen. Hedelmällisessä iässä ollut nainen oli käytännössä koko ajan raskaana tai hoitamassa lapiaan.

Lähteet:

Keskiaika.fi : Tietoiskut » Keskiajan nainen »

Vuoropuhelu

Pappi ja talonpoika tapasivat torilla. Sato meni, lääninherra pyytää yhä suuremman osan tuotannosta ja verot vain nousevat, talonpoika surkutteli. Aluksi pappi katsoi talonpoikaa alentavasti mutta tokaisi pian: Jumala on ensi vuonna armollinen ja sadosta tulee hyvä, normaalivuotta parempi, pappi ennusti. Teillä sentään ei mene elanto, kun sato menee, te vain elelette verottomasti meidän talonpoikien kustantaessa elantonne, talonpoika tuhisi. Pappi suivaantui talonpojan sanomisista ja alkoi rehentelemään ja haukkumaan talonpoikaa, minkä jälkeen talonpoika käveli pois.

Oppimispäiväkirja

3.9 
opin tänään antiikin Kreikan luokkajaosta sekä kaupunkivaltioista, jotka olivat yleisiä           tuohon aikaan. Kreikkaan tuotiin puuta ja metalleja. Kreikasta vietiin viiniä, marmoria           ja villaa. Hellenismi kehittyi Aleksanteri Suuren toimesta.

12.9
Opin, että antiikin Roomalla oli paljon opittavaa kestävästä viljelystä ja valtionpidosta. Roomassa oli vielä paljon epäkohtia, kuten naisten ja orjien asema sekä jätehuolto. 

19.9
Opin, että keskiajalla syntyi luokkajako ja feodaali- eli läänityslaitos, jossa lääninherra omisti maat. Rutto raivosi Euroopassa 1350-luvulla tappaen kolmanneksen Euroopan väestöstä. Keskiajalla siirryttiin hiljalleen rahatalouteen. Eurooppalaiset "varastivat" kiinalaisilta useita keksintöjä kuten paperin valmistuksen taidon. Hieman epäselväksi jäi feodaalilaitoksen toiminta käytännössä.
   
Keskiajalla Eurooppa kehittyi paljon ja koneita kehitettiin. Euroopan kehittymistä hidasti rutto. 

24.9 Mielestäni teollistumisesta seurasi niin hyvää kuin pahaakin. Naisten asema parani mutta teollisuus saastutti ympäristöä ja eurooppalaiset alistivat muita kansoja löytöretkien myötä.

Korkeakulttuuriessee

Maanviljelyn alkamiseen ja lopulta korkeakulttuurien syntyyn vaikuttivat eniten ilmastonmuutos, joka lisäsi sateita Lähi-idän alueella sekä ihmisten väestömäärän kasvu, joka pakotti heitä alkaa itse tuottamaan ravintoa. Naiset ovat mitä ilmeisimmin aloittaneet ravinnon tuotannon, sillä he tiesivät kasvien ominaisuudet ja kasvupaikat. Tekniset oivallukset, kuten padot ja aura, johtuvat ravinnon tuotannon tehostumiseen ja väestömäärä kasvoi yhtä mukaa ravinnon lisääntyessä.

Pikku hiljaa kylät alkoivat muuttua kaupungeiksi. Työnjako ja ammatteihin erikoistuminen johtivat lopulta korkeakulttuurien syntyyn.

Korkeakulttuurien myötä syntyi luokkajako ja ammatit ja ihmisten eriarvoisuus kasvoi. Myös lait tulivat korkeakulttuurien myötä. Ne olivat usein eriarvoisesti säädetty ja orjat saivat kovemman rangaistuksen kuin esim. pappi.

Maanviljelyn myötä viljelytasangoille alkoi muodostumaan suolakerros, mikä heikensi viljan kasvua. Samalla karja myös söi laidunmaat paljaaksi yhä lisäten eroosiota.

VII Globaali kulutusyhteiskunta

VII Globaali kulutusyhteiskunta

1.Moderni yhteiskunta

•         Kaupungeista yhteiskunnan ja talouden keskuksia.

•         Kaupungistuminen muutti suhtautumisen luontoon, perheeseen, kuluttamiseen, ihmisenä olemiseen.

•         Naisten tasa-arvoistuminen ja vapautuminen, palkkatyö.

•         Työväestön nousu yhteiskunnan vaikuttavaksi voimaksi.

•         Sosiaalisten ongelmien tiedostaminen à sosiaaliturvan luominen, koulutustason nosto, valistustoiminta.

•         Työväenliike, olojen kohentuminen, sosiaalinen nousu.

•         Keskiluokan vallan nousu.

•         Yhteiskunnan luokkajako selkeä.

•         Vapaa kilpailu, elinkeinojen vapautuminen johti poliittisiin vapauspyrkimyksiin.

•         Sosialismi, kommunismi, vaatimus yksityisomistuksen hylkäämisestä.

•         ms:n jälkeen alkoi demokratisoituminen (vanha valta, ”ancien regime” väistyi).

•         Sodan jälkeen hurja teknologian kehitysvauhti.

•         1929 pörssiromahdus ja lama à poliittiset kriisit ja ääriliikkeiden kuohunta eri puolilla maailmaa.

•         Toinen maailmansota tuhoisampi kuin kaikki muut edelliset sodat, joukkotuhoaseineen.

•         Sodan jälkeen Yhdysvallat maailman talouden johtoon.

•         1950-luvulta väestöräjähdys, tietotekniikan vallankumous, tiedonvälityksen reaaliaikaisuus, luonnon alistaminen, biotekniikka, globaalin maailmantalouden syntyminen.

•         Maailmantalouden ilmiöt: kansalliset rajat ylittävä talous, rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilu.

•         Varallisuus kasaantunut Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan, Japaniin.

•         Kehitysmaista, entisistä siirtomaista, vain harva kyennyt luomaan vahvan talouden (esim. Etelä-Korea, Taiwan).

•         Afrikan ongelmina mm. siirtomaa-ajan jäljet (keinotekoiset rajat, kansallinen epäyhtenäisyys, poliittinen epävakaisuus, yksipuolinen talous).

2. Globalisaatio (maapalloistuminen)

•         Vauhtiin Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla. Tietotekniikan leviäminen sen edellytys.

•         G:n piirteitä: kansainväliset suuryritykset, kansainvälisen talouden synty yli kansallisten rajojen, lisääntyneet yhteydet eri puolille maailmaa (tietotekniikka)

•         Vapaa kilpailu ja vapaa kauppa, taloudellinen yhdentyminen, kansainvälinen sijoitustoiminta.

•         Uhkakuvia: maailmanlaajuiset monopolit, valtioiden roolin heikkeneminen, piittaamattomuus yksilöistä ja ympäristöstä

•         Ympäristö: teollistumisen alkuaikoina vaikutukset vielä paikallisia.

•         1900-luvulla maailmantalouden myötä myös ympäristöongelmista maailmanlaajuisia.

•         Vesien saastuminen teollisuuden ja asutuksen vuoksi. Veden puute aiheuttanut myös poliittisia jännitteitä. 

VI teollistuva maailma

VI Teollistuva maailma

1.Eurooppa alkaa teollistua

•          Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema

•          1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui.

•          Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan.Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

•          1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika. 

•          Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

•          Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita.

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

•          Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin.

•          Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä.

•          Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen.

•          Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen.  

•          Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu. 

•          Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa.

•          Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie.                    

3.Teollisen ajan maatalous

•          1800-l ilmasto alkoi lämmetä.

•          Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu.

•          Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi.

•          Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena. 

•          Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

•          Elämäntavan muutos. 

•          Palvelujen synty kaupunkeihin.

•          Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa. 

•          Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin.

•          Valtio tuki teollisuuslaitoksia.  

•          Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.

•          Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.

•          Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset

•          Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen.

•          Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä.

•          Slummiutuminen.

•          Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi. 

•          Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät.

•          Koulutus yleistyi.

•          Kaupunkien terveysongelmat. 

•          Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.

•          Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako.

•          Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty

•          Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin.

•          Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.

•          Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.

•          Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi

•          Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.

•          Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous

•          Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous. 

•          Kapitalismin synty. 

•          Hintojen muodostuminen muuttui: 

•          Tuotannon keskittyminen usein ongelma.

•          Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla.

•          1900-luvun alussa syntyi maailmantalous.

•          Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet.

•          Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan.

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi

•          1600-1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista   

•          Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen.

9. Siirtolaisuus

•          Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa.

•          Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys.

•          Euroopasta lähti 1815-1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä. 

•          1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti.

•          Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen ĩvapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat.

•          Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä. 

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus

•          1881-1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi. 

•          Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa. 

•          Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi

•          Teollisuusmaiden välinen kilpailu à halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.

•          Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu.

V Löytöretket

V Löytöretket

1. Uusi aika alkaa

•          Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:

•          Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua.

•      Asuin- ja viljelyalueiden tarve

•          Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä. 

•          Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

•          Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).

•          Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

•     Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä

•          Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

•          Vasco da Gama: Meritie Intiaan

•          Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

•          Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

•          Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

•          Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

•          Alkuperäisväestön lukumäärä romahti. 

•          Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

•          Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

•          Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

•          Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

•          Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 

•          Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

•          Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.                          

•          Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

•          Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.           

•          Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

•          Valtava ekosysteemin muutos.

•          Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja. 

•          Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia:

•          Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

•          Uudet mantereet kartoitettiin

•          Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.  

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

•          1600-luvulla väestönkasvu hidastui.  

•          Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)

•          Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet. 

•          Maataloudessa heikko tuottavuus.

•          Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

•          Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

•          Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

•          Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

•          Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

•          Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

•          Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

•          Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

•          Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

•          Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

•          Ranskasta Euroopan johtava valtio.  Colbert (1619-83).

•          Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

•          Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

•          Alkoi syntyä kansallisvaltioita   Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

•          Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

•          Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

•          Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

•          Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.